Peyote-omppunen

Okei, eli ensimmäinen peyote-koruni on nyt sitten virallisesti valmis :P. Pariton rivistö kun oli kyseessä se vaati kolme tai neljä "istuntoa" valmistuakseen. Ihme kyllä siitä tuli loppupelissä vähän liian pitkä! Siis oikeasti -- varmistelin pituutta vähän väliä (enhän halunnut tehdä yhtään ylimääräistä paritonta peyote-riviä, ymmärrätte varmaan :P), ja toiseksi viimeisellä kerralla oli vielä pari senttiä vajaa, ja sitten -- humps! -- se olikin sentin liian pitkä! Noh, purinpahan sitten kiltisti muutaman rivin, ja tein napin lenkin. Tajusin vasta silloin, että lenkin ylijäämähän pidentää korua vielä 10+ mm, mutta en jaksanut enää purkaa. Ja lenkkikin jäi turhan isoksi vaikka pienensin sitä kahdesti. Huh.

Oppimisprosessi oli silti antoisa, ja kai tätä korua voi joskus kesällä pitää kun sattuu värikkäälle ja lapsekkaalle tuulelle. Alla taiteilijan kätösessä (eli talven kuivattamassa kotkanjalassa :P) ja standardikuvassa: