Mehuhetki...2

Mehevä rannekoru sai seurakseen korvikset. Vihreää aventuriinia, ruusukvartsia ja amatsoniittia. Näistä tuli niin kivan mutkattomat, että ovat roikkuneet korvissa joka toinen päivä.

Arteet piiloon

Tämän helmihamstraajan ongelma on jo hyvän aikaa ollut helmien järkevä säilöminen. Onneksi Anttilan alesta irtosi kympillä mukaan tällainen pieni lokerikko, joka puri pahimpaan epäjärjestykseen varsin oivasti. Sääli ettei siinä ole ainuttakaan isompaa laatikkoa hopealangalle sun muulle enemmän tilaa vievälle.


Ja siis tämähän lähtee kätevästi mukaan jos vaikka tulipalon takia on evakuoiduttava ;). Läppäri toiseen ja helmet toiseen kainaloon :P.

Mehuhetki...

Tämä on itse asiassa tuorein luomukseni, eli muistelot ohi tältä erää. En tiedä miksi, mutta tästä korusta tulee mieleen kesän mehuhetket. Sekamehu taitaa olla kyseessä, sillä korussa uutta jadea, soochoo jadea, vihreitä aventuriineja, amatsoniitteja, ruusukvartseja ja Intian akaattia. Kukka vaaleanpunaista akaattia.

Fresh mint?

Ehe-hehe, pirtsakkaa pukkaa :P. Hopeoidulla kuparilangalla uskaltaa kokeilla kieputuksia hyvillä mielin. Howliitteja.

Vaaleaa sineä

Onko sensuelli oikea sana kuvaamaan impression jaspereita? Jotakin herkkää niissä kuitenkin on. Tässä ne saivat seurakseen amatsoniittia. Syntisesti sekaisin korumetallia ja hopeaa, mutta liekö sillä väliä kun omaan käyttöön tuli.


Setin riipus; hopeaa.


Korvakorut myös samaa sarjaa.

Äiteelle

Äidille joululahjaksi tehty rannekoru :). Botswanan akaattia, jaspista ja jadesydän. Lukko hopeaa.


Äidille muutenvaanlahjaksi tehty riipus fossiilijaspiksesta ja Brasilian kivettyneestä puusta. Hopeaa.

Vanhoja tuttuja 2

Ja korvakoruja! Kaikki koukut hopeaa.



Suloiset lamppuhelmet ja pienet valtamerenjaspikset. Näistä tuli pikkaisen liian painavat pitkäkestoiseen käyttöön.


Nämä ovat tällä hetkellä suosikkikorvakoruni. Akaattisydämet ja fancy japsikset.


Kirkuvaa joulumeininkiä pikkujoulujuhliin ;).


Ihastuttavat krysokollat ja vaaleanpunaista lasia. En osaa päättää käyvätkö nuo värit yhteen vai eivät...


Korujenteon ohessa minulle maistuu myös hyvä ruoka, ja näiden avulla voi asennoitua ruoanlaittotunnelmaan :). Balin kierrekoukut ja syysjaspikset.

Vanhoja tuttuja 1

Tässä muutama "vanha" rannekoruni.



Tämä taitaa olla ihan ensimmäinen rannekoruni. Maanläheisiä kuvajaspiksia ja punajaspiksia, sekä yksi vihreä akaatti, koska olin tilannut punajaspiksia yhden liian vähän. Aloittelijalle sattuu... ;) Eipä mikään henkeäsalpaava kyhäelmä, mutta toimii edelleen OK arkisena syyskoruna.


En aluksi pitänyt tästä korusta yhtään. Siitä tuli pullea ja tiivis, eikä ollenkaan sellainen mitä hain. En raaskinut purkaakaan, joten nyt olen tottunut siihen ja pidänkin sitä joskus. (Ihania howliitteja sekä mustaa ja läpinäkyvää lasia.)


Pienistä rodoniittikuutioista ja savunvärisestä salmiakkilasihelmestä syntyi rannekoru ja riipus, jotka vaatimattomuudestaan huolimatta istuvat allekirjoittaneen iholle erinomaisesti. Harmittaa vähän tuon korumetallin kömpelö linkitys; ehkä teen nämä joskus uudestaan hopeaan.


Raikkaanväriset opaakit lasihelmet toivat mieleen mustikkametsän, ja löysivät oivaa seuraa sinisistä fasettilasihelmistä.

Ajanlaskun alku

Tässä korublogissa on tarkoitukseni puhua uudehkosta harrastuksestani, eli korujen teosta. Esittelen myös uusia luomuksiani, kuvin tietenkin. Tuntuu kuitenkin siltä, että ensin on saatava alta pois vanhat alkutaipaleen korut, nuo ensimmäiset jotenkin onnistuneet yritykset järjestää ihania helmiä vielä ihanampaan riviin. Näin aluksi luvassa onkin katsauksia muutaman viime kuun aikana valmistuneisiin somisteisiin.


Ensimmäinen esiteltävä on lasihelmistä ja korumetallista tehty vaijerirannekoru.

Lisää luvassa jahka kuvat järjestyvät.