Peyote-omppunen

Okei, eli ensimmäinen peyote-koruni on nyt sitten virallisesti valmis :P. Pariton rivistö kun oli kyseessä se vaati kolme tai neljä "istuntoa" valmistuakseen. Ihme kyllä siitä tuli loppupelissä vähän liian pitkä! Siis oikeasti -- varmistelin pituutta vähän väliä (enhän halunnut tehdä yhtään ylimääräistä paritonta peyote-riviä, ymmärrätte varmaan :P), ja toiseksi viimeisellä kerralla oli vielä pari senttiä vajaa, ja sitten -- humps! -- se olikin sentin liian pitkä! Noh, purinpahan sitten kiltisti muutaman rivin, ja tein napin lenkin. Tajusin vasta silloin, että lenkin ylijäämähän pidentää korua vielä 10+ mm, mutta en jaksanut enää purkaa. Ja lenkkikin jäi turhan isoksi vaikka pienensin sitä kahdesti. Huh.

Oppimisprosessi oli silti antoisa, ja kai tätä korua voi joskus kesällä pitää kun sattuu värikkäälle ja lapsekkaalle tuulelle. Alla taiteilijan kätösessä (eli talven kuivattamassa kotkanjalassa :P) ja standardikuvassa:

Sateenkaarijadea lahjaksi

Toivon, ettei lahjansaaja lue tätä blogia, koska lahja istuu vielä paketoituna hyllyssäni ^^'.

Kaulakorussa on siis sateenkaarijadea tabletteina ja pyöreinä sekä siemenhelmiä ja kirkkaita lasihelmiä. Lukko hopeaa. Olen aika tyytyväinen lopputulokseen ottaen huomioon sen, miten vähän kaulakoruja olen tehnyt. Sateenkaarijadea kutsutaan myös soocho-jadeksi, mikä siis lienee suomalaistettu kirjoitusasu japanin sanalle そうちょう (soochoo/souchou). Tämä sana ei kuitenkaan tietääkseni tarkoita sateenkaarta. Pelkästä hiraganasta ei kuitenkaan voi varmuudella tietää sanan merkitystä. Yksi mahdollinen merkitys on "aikainen aamu" (早朝). Se ainakin sopii kuvailemaan helmien väriskaalaa -- voihan aamutaivas hehkua samoissa kellertävän ja punertavan sävyisissä väreissä.

His and Hers

Alasimella halusin ensin tehdä kirjanmerkit ja nyt on sitten tämä pari valmis. Vasemmalla on ensimmäinen "kokeiluversio" 1 millin paksuisesta kuparilangasta. Oikealla taas lahjaksi mennyt versio, jossa kuparilangan paksuus oli 2mm. Paksummasta langasta sai miehekkään jämptin koukeron, kivasti massaa, mutta luullakseni 2mm on liikaa useimpiin tarkoituksiin. Yksi milli taas oli kirjanmerkiksi turhan heiveröistä, eli ihanne lienee lanka 1,5mm paikkeilta. Riippunee myös metallin kovuudesta -- en ole kokeillut vielä vasaroida hopeaa ollenkaan.

'Hers' -riipuksessa siemenhelmiä, AB-käsitelty lasisydän ja pari Swarovskin kristallia (palace green). 'His' -riipuksessa lasia, valkoinen jadehelmi ja... jaspiksiako nuo nyt olivat, en ihan muistakaan enää. Jaspiksia tai akaatteja tai molempia.

Mustaa ja liilaa

Peyote stitch sai jäädä sivuun vähäksi aikaa. Sen sijaan väkersin kaksirivisen millefiori-kaulakorun. Millefiorit sopivat kyllä todella hyvin mustien siemenhelmien kanssa. Mustan kanssa millefiorit voivat olla melkein miten värikkäitä tahansa, eikä koru silti näytä lastenkorulta. Tämä kaulanauha on tosin aika hillityn värinen, mutta liila lukeutuu suosikkiväreihini, joten hyvä näinkin :).

Meinasi käydä vahinko kun kiinnitin toisen pään vaijerit; jotenkin siinä kiristyshelmien kanssa tuskaillessa vaijerit kiertyivät väärin ja kiinnitettyäni ne korun rivit laskeutuivat aivan kamalan näköisesti. Onneksi sain kuin ihmeen kaupalla avattua kiinnityksen jo lyhyeksi napsaistujen vaijerien ympäriltä ja tehtyä uudestaan koko kiinnityksen, onnistuneesti! Opinpahan tarkistamaan laskeutumisen kunnolla ennen kiinnityshelmen puristamista.

Peyote taas

Lisää kehitystä peyote stitch -rintamalla (meskaliinikaktusommelrintamalla :P?). Tänään harjoittelin paritonta peyote stitchiä. Yritin ensin yksivärisesti mutten kerta kaikkiaan osannut pitää helmiä järjestyksessä alun yli, joten siirryin kaksiväriseen ja sehän onnistui paljon paremmin.


Lyhyt pätkä, mutta kokeilin siinä kolmea erilaista reunanpujotustapaa. En osaa vielä sanoa mikä niistä oli mieluisin.

Tämän jälkeen kokeilin vielä samaa tuplahelmisenä (hienosti sanottuna two drop peyote):


Tuossa vasemassa reunassa on virhe, kun liian löysäksi jätetty silmukka loikkasi helmen yli.

Peyote stitch!

Täältä tullaan :P! Eli allekirjoittaneen ihka-ensimmäinen (parillinen) peyote stitch -yritelmä, olkaapa hyvä:


Voi pientä *naur*. Se jäi noin pieneksi siksi, että missasin yhden helmen jo neljännellä rivillä, enkä jaksanut alkaa purkamaan. Ainakin siis luulen missanneeni ^^'. Umpikujaan päädyin joka tapauksessa. Oppimisprosessi oli kolmivaiheinen: 1) *katselee netin kaavioita* "Tämähän on lasten leikkiä", 2) "Mitä hitt...!?!", 3) "Ai näinhän tämä menee, saatan minä oppiakin tämän".

Mustaa ja merellistä

Mustien siemenhelmien aikakausi jatkuu. Focal bead on niin sanottua uutta jadea.

Mustaa ja keltaista

Musta ja keltainen sopivat yhteen, mutta niiden kanssa täytyy varoa "ampiaisvaikutelmaa". Luulen, että se onnistui tämän kaulakorun ja näiden korvisten kanssa, niistä tulee minulle enemmän kukat kuin ampiaiset mieleen:

Keltaiset millefiori-helmet lähempää.

Musta kaulakoru

Jep, just so simply. Toinen kaulakoruni, itse asiassa. Olen pikkaisen tyytyväinen ja melko itsekriittinen sen suhteen :P. Materiaaleina siemenhelmiä, lasihelmiä (hematiitin väriset kuutiot ja sydänhelmi), vaijeria ja lankaa.

Spiraalit

Viimeisessä kuvassa värit vääristyneet, ylin helmiäislasihelmi on vaaleanpunainen. Kivihelmi korkkikoristeessa on amatsoniitti.